Tuloveroton tulevaisuus.

Observatorion jylhiä kiviseiniä katsellessaan, Virkamies Elin ajatukset harhailevat ympäriinsä, ne näyttävät harhailevan ainakin kolmen suuren ajatusryppään välillä, mistä Virkamies Eli poimii yhden ajatuksen kerrallaan, pyörittelee sitä hieman ja asettaa sen jälleen takaisin omaan ryppääseensä. Ensimmäisessä ajatusryppäässä sijaitsevat olemista, syitä ja seurauksia koskevat ajatukset, toisessa yhteiskunnallisiin tekijöihin liittyvät ajatukset ja kolmannessa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ajatukset. Tänään Virkamies Eli pyöritteli paljon yhteiskunnallisia tekijöitä koskevia ajatuksia.

Virkamies Eli mietti veroja ja niiden luonnetta, miksi Virkamies Eli niitä maksaa ja mitä kaikkea Virkamies Elin maksamilla veroilla tehdään? Virkamies Eli alkoi ensin jaottelemaan asioita, mistä hän veroja maksoi. Ensimmäisenä Virkamies Elin mieleen tuli arvonlisävero. Sen tarkoitus näyttäisi olevan monitahoinen, toisaalta se ohjaa haittaveron tavoin Virkamies Elin kulutustottumuksia ja toisaalta sen avulla kerätyistä verotuloista maksetaan Virkamies Elin kulutustottumusten aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia. Arvonlisäveron eräs piirre on se, että sen voi joutua maksamaan useamman kerran täysin samasta asiasta, kuten vaikkapa ajoneuvosta, vähän hölmöä, ajatteli Virkamies Eli.

Mutta sitten Virkamies Elin mieleen tuli perintö- ja lahjavero. Näiden veromuotojen erityispiirre on se, että niitä peritään aina asioista, mistä verot on maksettu jo useammankin kerran. Ehkäpä näiden veromuotojen ajatus on ollut se, että lahjan tai perinnön tulisi hyödyttää myöskin muita yhteiskunnan jäseniä, eikä vain pelkästään lahjan saajaa. Kuitenkin tämä olisi hieman omituinen ajatusmalli, koska rahan määrän vähentäminen suoraan veron muodossa vähentää yhteiskunnassa avoimesti liikkuvan rahan määrää ja täten siis tuottaa vähemmän hyötyä esimerkiksi pienemmän tuotannon muodossa, pohdiskeli Virkamies Eli viiksiänsä pakuriteekupin reunalla sivellen.

Hetken viiksiänsä siveltyään Virkamies Eli pääsikin tuloverotukseen. Tuloveron tarkoitus on Virkamies Elille hämärä, mutta sen seuraukset ovat hyvin selkeitä. Mitä korkeammalle työnantaja työpanostuksesi rahallisesti arvostaa ja mitä ahkerammin olet valmis tekemään töitä, niin sitä vähemmän hyötyä sinulle näistä kummastakin maksettuun tuntipalkkaan suhteutettuna on. Mikä ihme on tuloveron tarkoitus, ajatteli Virkamies Eli, eikä keksinyt sille yhtäkään hyödyllistä perustelua. Ehkäpä tuloveron alkuperäinen ajatus oli sama, kuin perintö- ja lahjaveronkin, eli tulonsiirto laajemmalle joukolle ihmisiä, kuin vain työnantajalta työntekijälle.

Tai kenties silloin kun tuloveron ajatus keksittiin, niin ei ollut muita tehokkaita keinoja kerätä veroja valuutan muodossa. Mutta nyt meillä on, meillä on verotusjärjestelmä, millä on vakaa kannatus kansalaisten silmissä ja mikä kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia ja millä voidaan ohjailla kulutustottumuksia pienempiä yhteiskunnallisia kustannuksia aiheuttaviin asioihin. Arvonlisävero, sanoi Virkamies Eli ääneen ja kopautti pakuriteekuppinsa Observatorion suureen tammiseen pöytään.

Virkamies Eli ei voinut olla ajattelematta, että eikö olisi huomattavasti järkevämpää hylätä ensinnäkin tuloverotus ja samalla perintö- ja lahjavero kokonaan, siis täysin? Eikö se raha, minkä palkan- lahjan- tai perinnönsaaja saa, olisi hyödyllisempää antaa palkan- lahjan- tai perinnönsaajalle veroilla lyhentämättömänä, jolloin vapaasti yhteiskunnassa liikkuvan rahan määrä lisääntyisi, jolloin sitä käytettäisiin enemmän asioiden ostamiseen, korjaamiseen, huoltamiseen, lainaamiseen, vuokraamiseen; mikä lisäisi kysynnän määrää; mikä lisäisi tuotannon määrää; mikä lisäisi työpaikkojen määrää; mikä lisäisi veroilla lyhentämättömän yhteiskunnassa liikkuvan rahan määrää.

Ja samaan aikaan valtion saamat verotulot eivät vähentyisi, koska jokaisesta uudesta ostetusta, korjatusta, huolletusta, lainatusta ja vuokratusta asiasta maksettaisiin arvonlisäveroa samaan tapaan, kuin nytkin. Ja tämän lisäksi kaikki tuloveroon kohdistuneet kikkailut voitaisiin poistaa täysin. Ei enää verokorttia, ei enää veromätkyjä, ei enää veronpalautuksia, ei enää veroilmoituksia, ei enää tuhansia verovirkailijoita jotka näitä kaikkia edellä mainittuja asioita pyörittäisivät ja valvoisivat.

Tai kenties Virkamies Eli sivuutti jonkin tärkeän seikan pohdinnassaan. Kenties näin on, kenties tuloverossa onkin jotain hyödyllistä ja järkevää, mumisi Virkamies Eli ja nosti pakuriteekuppinsa Observatorion suurelta tammipöydältä.

Mainokset

Keskustele

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s